Esimiestyö strategiaa toteuttamaan

Näkyykö strategia esimiestyössä, arjen vuorovaikutuksessa ja asiakaskohtaamisissa vai onko henkilöstökyselyn lopputulos ”strategia ei ole häirinnyt päivittäistä toimintaa” vieläkin enemmän arkipäivää? Tulisiko strategia kenties nostaa esimiestyön keskiöön? Strategian toteutuminen on organisaation kilpailukykyä ja sen luomisessa esimies on mielestäni avaintekijä. Strategiaa toteuttavan esimiehen tulisikin suunnitelmallisesti ohjata vastuualueensa toiminnan asemointia, suunnittelua, kehittymistä ja vahvistaa yhteisiä merkityksiä yhteisöllisessä dialogissa.

Strategiaa toteuttava esimiestyö on valmentavaa, osallistavaa, vastuuttavaa ja valtuuttavaa vuorovaikutusta. Pääasiana ei saa olla lomakkeiden täyttäminen ylemmälle esimiehelle vaan vastaaminen kysymyksen ”Miten toteutamme strategiaa?”. Vastaus löytyy esimiehen ohjaamassa dialogissa, jossa esitetään uusia mahdollisuuksia avaavia kysymyksiä, tullaan kuulluksi, rakennetaan ideoiden jatkumoita, päätetään uusista kokeiluista ja toimenpiteistä sekä sovitaan uuden tiedon ja osaamisen hankkimisesta. Strategiaa toteuttava esimiestyö on sekä ajattelun että toiminnan johtamista.


Kuvio: Strategiaa toteuttava esimiestyö (Consulting Partners NETWORK / Incity Oy)

Toiminnan asemointi tarkoittaa tässä yhteydessä esimiehen vastuualueelle kohdistuvien ympäristön muutosvoimien tunnistamista, huomioon ottamista ja omien toimintavalmiuksien – toiminnan elinvoimaisuuden – arviointia. Asemoinnin lähtökohtana ovat esimiehen vastuualueelle lankeavat organisaation strategiset linjaukset. Asemointi antaa toiminnan suunnittelulle ja kehittymisestä sopimiselle lähtökohdat, joiden ymmärtäminen lujittaa sitoutumista strategian toteuttamiseen.

Yhteiset merkitykset – visio ja arvot – ovat strategian toteuttamisen henkinen alusta. Väitetään, että ihmiset kaipaavat itseään suurempia merkityksiä työhön ja koko elämään. Toimitaanko meillä vision suuntaisesti ja yhteisten arvojen mukaisesti – vai ihan omilla arvoilla ja suunnilla? Yhteisten merkitysten löytäminen luo tunne-energiaa ja yhteisöllisyyttä ponnistella strategian ja tavoitteiden mukaiseen suuntaan.

Yhteisten merkitysten sytyttämä innostus ja toiminnan tavoitteellisuus ovat strategian toteuttamisen vahvoja vipuvarsia ja puuttuessaan strategian toteutumisen esteitä. Yhteiset merkitykset tekevät strategian toteuttamisesta kestävän kilpailuedun, joka ei ole kopioitavissa, mutta joka on taitamattomalla johtamisella hetkessä tuhottavissa. Tämän on onnistunut moni johtoryhmäkin tekemään helposti ja kipua tuntematta.

Toiminnan suunnittelu ja seuranta kannattaa kytkeä selkeästi ja päällekkäisyyttä välttäen kehityskeskustelujen toteuttamiseen. Kehittymisestä sopiminen varmistaa organisaation strategian välittymisen ryhmän ja yksilöiden tavoitteiksi, toimenpiteiksi sekä kehittämistyöksi. Tuloskeskustelut on usein luontevaa toteuttaa tiimikeskusteluina. Yksilökeskusteluissa sovitaan tehtävän/roolin kannalta keskeisistä toiminta- ja kehittymistavoitteista. Osaamisen kehittymistavoitteet ja -toimenpiteet kirjataan henkilökohtaiseen kehittymissuunnitelmaan, jonka toteutumista esimies arvioi, tukee ja ohjaa. Kehittymissuunnitelmat ovat pohjana ammattiryhmittäisten koulutussuunnitelmien laadinnalle. Uuden koulutuskannusteen saaminen edellyttää koko henkilöstön kattavaa koulutussuunnitelmaa, jonka pohjalta koulutusta toteutetaan.

Kehittämiseen kannattaa ottaa mukaan henkilöstön lisäksi yhteistyöverkosto ja asiakkaat. Yhteiskehittäminen vauhdittaa uusien innovaatioiden syntymistä ja niiden jalostumista toiminnaksi. Kaikissa organisaatioissa tarvitaan uusien ajatusten omaksujia ja rohkeita kokeilijoita. Esimiesten on noustava uusien innovaatioiden mahdollistajiksi ja strategisten uudistusten taitaviksi annostelijoiksi!

Suunnitelmallinen (suorituksen) johtaminen on yhteisten tavoitteiden asettamista ja toimenpiteistä sopimista, myönteistä ohjaamista sovitun pohjalta, tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen säännönmukaista yhdessä arviointia sekä edellisten pohjalta tapahtuvaa kehittämistä. Suorituksen johtaminen organisoituu vuosikellon tahdissa, ohjaa organisaation oppimista ja kytkee parhaimmillaan yksilön kehittymisen organisaation strategiaan. Tähän lienee monessa organisaatiossa vielä pitkä matka kuljettavana.

Johtamisen vuosikellon mukainen vuorovaikutus integroi strategian osaksi yhteisöllistä dialogia ja suunnitelmallista suorituksen johtamista. Parhaimmillaan organisaation strategia elää ja uudistuu vuosikellon tahdissa. Vuosikello ja sovellettavat vuorovaikutuskäytännöt muodostavat yhdessä strategian toteuttamista ohjaavan johtamissuunnitelman. Esimiestyöhön tulee suunnitelmallisuutta, jatkuvuutta ja ennustettavuutta. Esimiehellä on edes ajoittain epäilyttävä hallinnan tuntu johtamaansa toimintaan ja henkilöstö voi keskittyä tekemään luottavaisella mielellä oikeita asioita oikein.

Strategian toteuttaminen on yhteisöllistä osaamista. Organisaatiossa tarvitaan sekä valmentavaa esimiestyöotetta että hyviä alaistaitoja. Pätevä alainen on aloitteellinen sekä ottaa vastuuta strategian toteutumisesta ja omasta kehittymisestään. Esimiehen vastuulla on varmistaa, että toimintaa ohjaavat suunnitelmat ja tavoitteet ovat yhteisesti ymmärrettyjä ja niihin on sitouduttu. Strategian toteutuminen edellyttää toimintakulttuuria, jossa strategiaa toteuttavaa esimiestyötä ohjataan ja tuetaan eli esimiestyötä johdetaan.

 

Kommentit

Käyttäjän Jorma Korkkinen kuva

Strategiakin on osa esimiestyötä, vaikka tätä on monesti esimiesten vaikea mieltää. Ei sinänsä ihme, jos sitä käsitellään kerran vuodessa tai harvemmin. Tässä on hyvin tuotu esiin dialogikäytännöt, merkityksellisyys ja strategian vaatima suunnitelmallinen työ. Esimiehiä tuleekin valmentaa mieltämään heidän merkittävä roolinsa toiminnan suunnan näyttäjinä. Tässä auttaa systemaattinen ote ja osallistava ilmapiiri. Jorma Korkkinen Business Coach

Käyttäjän Riku Lehtinen kuva

Tässä on aika selkeästi väännetty rautalankaa aiheesta, jonka arvo nousee sitä mukaa, kun johtamista, hallinnointia ja niihin liittyvää toiminnan onnistumisen seurantaa tehostetaan kilpailun jatkuvasti kiristyessä: ”…Näkyykö strategia esimiestyössä, arjen vuorovaikutuksessa ja asiakaskohtaamisissa…?” ”…Tällainen esimiestyö on valmentavaa, osallistavaa, vastuuttavaa ja valtuuttavaa vuorovaikutusta…” ”…esimiehen ohjaamassa dialogissa…” ”…Kehittämiseen kannattaa ottaa mukaan henkilöstön lisäksi yhteistyöverkosto ja asiakkaat…” ”…Esimiestyöhön tulee suunnitelmallisuutta, jatkuvuutta ja ennustettavuutta…” ja sokerina pohjalla: ”…henkilöstö voi keskittyä tekemään luottavaisella mielellä oikeita asioita oikein…” Organisaatiot madaltuvat jatkuvasti. Tällöin keskijohdon ja esimiestason roolit korostuvat sitä mukaa, kun kilpailu kiristyy. Riku Lehtinen, LJK, Tuloksentekijät Oy

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
(If you're a human, don't change the following field)
(If you're a human, don't change the following field)
14 + 5 =
secure-fanatical