Verkostojohtaminen

Verkostojohtaminen on tulevaisuudessa keskeinen keino kilpailukyvyn ja toimintavalmiuksien lisäämiseen organisaatioiden toiminnassa. Enää ei välttämättä riitä, että verkostoissa toimiminen on ylemmän johdon vastuuna ja strategisissa linjauksissa mukana. Verkostojen johtaminen on osa kaikkien työtä ja organisaatiorajat ylittävät verkostomaiset rakenteet ovat osa tätä päivää.

Verkosto-osaamisen merkitys kasvaa

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan kykyä ymmärtää verkostoja ja toimia niissä tavoitteellisesti. Verkostot ovat osa organisaation sisäistä ja/tai ulkoista toimintaa. Verkostokenttä on hyvin moninainen; on alisteisia ja tasavertaisia toimintaverkostoja, kehittämis- ja oppimisverkostoja sekä organisaatioiden sisäisiä palvelu- ja yhteistyöverkostoja. Monet meistä ovat käytännössä useiden verkostojen käyttäjiä tai jäseniä.

Verkostoituneen yhteistyön kautta haetaan mm. laajempia kokonaisuuksia, vastauksia toiminnan tehostamiseen, puutuvaa osaamista sekä riskien tasaamista ja yhdessä oppimista. Yhä useamman organisaation (niin julkinen kuin yritys) palvelutuotanto on yhdistelmä omaa tuotantoa, sopimuksilla ostamista ja kumppanuuksiin perustuvaa verkostoyhteistyötä.

Yhteisöllinen kumppanuus verkostoissa

Yhteisöllinen kumppanuus tarkoittaa kaikkia osapuolia hyödyttävää avointa yhteistyötä ja verkostomaista työtapaa sekä monipuolisia liittoutuma- ja kumppanisuhteita. Se tarkoittaa myös asiakkaiden mukanaoloa ja osallistumista palvelun suunnitteluun ja toteutukseen tasaveroisina osallistujina. Ajankohtainen julkisen sektorin tarve toiminnan tehostamiseen ohjaa voimakkaasti asiakkaan mukaan ottamiseen palveluprosessin suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

Verkostojohtamisessa onnistuminen

Verkostoissa onnistuminen edellyttää ennen kaikkea luottamusta, sitoutumista, avointa mieltä ja yhteistä tavoitetta. Toimivat henkilökohtaiset kontaktit ovat onnistumisen edellytys. Verkoston toimivat suhteet, keskinäinen luottamus ja sitoutuminen syntyvät asteittain käytännön toiminnan ja niistä saatujen kokemusten myötä. Verkostotoiminnan johtaminen edellyttää verkostosuhteiden jäsentämistä, arviointia, suunnittelua ja johtamista.

Verkostosuhteiden tunnistaminen

Verkostot muodostuvat toisiinsa yhteydessä olevista toimijoista, resursseista ja toiminnoista. Verkostonkumppaneiden väliset sidokset, sopimukset ja pelisäännöt ovat tärkeitä organisaatioiden suunnatessa resurssejaan ja toimintojaan verkostomaisesti.

Resurssien hyödyntämiseen tulee kiinnittää erityinen huomio. Eri toimijoiden resurssien tunteminen puolin ja toisin on tärkeää. Onnistunut toimintojen yhdistäminen verkostona johtaa sujuvaan yhteensopivaan toimintaan. Toiminnot ja niiden linkitykset ovat keskeisiä huomion kohteita yksittäisen organisaation arvioidessa sisäisen toimintansa ja rakenteidensa soveltuvuutta osaksi laajempaa verkostoa.

Suorituksen johtaminen verkostossa

Verkostot tarvitsevat sekä selkeää johtamista että jaettua johtajuutta. Suorituksen johtaminen verkostossa ja/tai verkostosuhteessa edellyttää toimijoiden, toimintojen ja resurssien suunnittelua, ohjaamista, arviointia ja kehittämistä.

Suunnittelu on mm. yhteisten tasapainoisten tavoitteiden asettamista ja resurssien optimaalista yhdistämistä asiakkaalle arvoa tuottavasti. Ohjaamisen ja seurannan tavoitteena on varmistaa mm. töiden ja tiedon sujuva jakaminen sekä suorituksen johtamisen käytännöistä sopiminen. Arvioinnissa on kysymys sen ymmärtämisestä, miten hyvin taloudelliset ja henkiset resurssit ovat tuottaneet tavoitteeksi asetettua ja asiakaslupauksen mukaista toimintaa ja kehitystä. Arvioinnin pohjalta voidaan perustellusti sopia verkoston resurssien ja toiminnan kehittämisen sisällöstä ja kehittämisyhteistyön käytännöistä.

Verkostot oppimisen areenoina

Verkostot toimivat parhaimmillaan oppimisen ja toiminnan kehittämisen vuorovaikutteisina areenoina. Asiakkaalle tarjotaan ylivertainen tuote- ja/tai palveluyhdistelmä, mikä johtaa koko verkoston nousemiseen uudelle suoritus- ja osaamistasolle.

Toimijoiden ydinkyvykkyyksien suunnitelmallinen kehittäminen johtaa suorituksen parantumiseen koko verkostossa. Verkoston kokonaisuuden johtaminen kehittyy ja resurssien osaamisesta syntyy ylivoimaista lisäarvoa asiakkaille. Kehittämistyön avoimuus ja tuloksellisuus antavat energiaa ja uskoa verkoston menestykselle myös tulevaisuudessa.

Verkostojohtaminen on kykyä ymmärtää verkostoja ja toimia niissä tavoitteellisesti – tämä osaaminen on todennäköisesti keskeinen sekä yksityisten että julkisten organisaatioiden toiminta- ja kilpailukyvyn kehittämisen osa-alue tulevina vuosina.

 

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
(If you're a human, don't change the following field)
(If you're a human, don't change the following field)
6 + 2 =