Esimiestyö on ykkösasia

”Esimiestyö on ykkösasia” – julisti eräs henkilöstöjohtaja JET valmennusohjelman Johtajuus - jakson avaussanoissaan. Tuo linjaus on varmasti monen esimiehen ja organisaation sekä toive että tavoite. Mutta kuinka kaukana tuosta tavoitteesta ollaan käytännössä?

Keskuskauppakamarin suomalaisten organisaatioiden yrityskulttuuria selvittäneissä tutkimuksissa (2000-2009) on esimiestyön laadussa tapahtunut parannusta. Organisaation arvot ja strategia ohjaavat entistä paremmin toimintaa niin esimiesten kuin henkilöstönkin mielestä. Jopa paljon parjatut kehityskeskustelut toimivat koko ajan paremmin ja kokemus niiden hyödyllisyydestä on lisääntynyt.

Arvostetaanko esimiestyötä oikeasti?

Esimiestyön arvostelu tuntuu jotenkin olevan helpompaa kuin arvostaminen. Harva se päivä jonkin tutkimuksen nimissä todistetaan Kauppalehden sivuilla suomalaisen esimiestyön puutteita. Arvostaminen taas voi tarkoittaa esimerkiksi esimiestyön laadun nostamista keskeisiin strategisiin päämääriin (esim. näin tehtiin Helsingin kaupungin uusimassa strategiassa), hyvistä esimiestyön tuloksista palkitsemista ja jatkuvaa esimiestyön stimulointia uusien avausten, kokeilujen, valmennuksen ja ohjauksen avulla.

Pitkäjänteisyyttä esimiestyön kehittämiseen

Monessa organisaatioissa johtamisen kehittämiselle on määritelty esimiestasoittain kehittämisohjelmat. Tähän tarpeeseen istuu hyvin jo yli kymmenen vuotta sitten käynnistynyt johtamisen erikoisammattitutkinto – JET. Johto ja laajat lähiesimiesjoukot saatiin systemaattisen valmennuksen piiriin. Näin syntyi innostusta, oppimisen iloa, oikeita muutoksia päivittäisessä toiminnassa ja kokemus esimiestyön arvostamisesta. Mutta miten jatkaa tästä eteenpäin?

Mistä uutta virtaa esimiestyöhön?

”Työ tekijäänsä neuvoo”, mutta olisiko sen lisäksi viisasta tukea tekemällä oppimista jatkuvalla valmennuksella sekä yksilö- ja ryhmäohjauksella. Henkilöstökehittäjien haastatteluissa on oltu sekä yksimielisiä jatkuvasta kehittämistarpeesta että huolissaan kehittämisen systemaattisuuden puutteesta. Esimiestyön kehittämisen voisi nostaa teknisen investoinnin arvoiseksi panostukseksi organisaation osaamispääomaan. Suomen kilpailukyky voi rakentua entistä enemmän hyvään johtajuuteen, toimiviin työyhteisöihin ja vahvaan sosiaaliseen pääomaan. Osassa näitä asioita olemme toki jo moneen muuhun verrattuna edelläkävijöitä.

ESIMIESTYÖN ARVOSTAMINEN ON YKKÖSASIA

Arvostaminen tarkoittaa myös sitä, että esimiehet itse arvostavat rooliaan esimiehenä. Arvostaminen tarkoittaa vastuun ottamista omasta esimiestyöstä, itsensä johtamisen taitojen kehittämistä ja todellista henkistä ja ajallista panostusta esimiestyöhön.

Kyky oppia koko ajan uutta on meille kaikille sekä palkitsevaa että voimaannuttavaa. Hyvin toimiva vuorovaikutus henkilöstön ja yhteistyöverkoston kanssa luo yhteisöllisyyttä = sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma taas tutkitusti (Tuula Oksasen väitöskirja 2009) vähentää henkilöstön kokemia terveydellisiä ongelmia. Siis esimiestyön arvostaminen (ja sen kunnolla tekeminen) voisi sekä laadullisesti parantaa että jatkaa meidän kaikkien työuria. Työurien jatkaminen eläkelakeja muuttamalla taitaakin olla varsin toivotonta ja yksipuolista toimintaa.

Jokainen meistä haluaa tehdä työtä organisaatiossa, jossa arvostetaan hyvää suoritusta, oppimista ja aitoa asiakkaan parhaaksi koituvaa työtä. Edellä mainittu ei kuitenkaan tapahdu missään organisaatiossa tai verkostossa pysyvästi itseohjautuvasti, vaan vaatii toteutuakseen järjestelmällistä esimiestyötä ja sen täyttä arvostamista.

 

 

Kommentit

Käyttäjän Jorma Korkkinen kuva

Esimiestyöskentelyn nostaminen esiin osuu oikeaan - ovathan esimiehet avainhenkilöitä organisaatiossa. Esimiestoiminta on organisaatiotasolla yleensä ymmärretty - haasteena on se, että esimiehet itse mieltävät paremmin oman roolinsa ja käyttävät enemmän aikaa leadership-työhön. Esimiestyö on lopulta ihmisten johtamista - tähän he tarvitsevat tukea onnistuakseen toiminnassaan

Käyttäjän Upi Heinonen kuva

Hyvä tiivistys tärkeästä asiasta. Helppolukuinen , mutta ei kevyt. Osiossa "Mistä uutta virtaa esimiestyöhön" on tuoretta ja fiksua katsantoa - investointi esimiestyön pitkäjänteiseen kehittämiseen voisi todellakin olla eräs Suomen kilpailukyvyn kivijaloista. Puhumattaakaan sen vaikutuksesta ns. alaisten elämisen laatuun ja ihmisarvoiseen työelämään yleensä.

Käyttäjän Nina Laine kuva

Esimiestyön ja sen kehittämisen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Käyttäjän JT kuva

Näin on. Riippumatta organisaatiossa toimivien koulutus- ym. fiksuustasosta, itseohjautuvuuteen on vaarallista uskoa. Esimiestyötä ja ohjausta tarvitaan. Pitkäjänteinen koulutus on avainasemassa. Esimies ei poikkea muusta joukosta siinä, että oman mukavuusalueen ylittäminen on aina haastavaa. Mitä esimiestyön arvosteluun tulee, niin kyllä varsinkin suomalaisessa kulttuurissa tuppaa olemaan enemmän negatiivista sanottavaa ihan organisaatiotasosta huolimatta.

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
(If you're a human, don't change the following field)
(If you're a human, don't change the following field)
2 + 9 =
secure-fanatical